Ruma, käytännöllinen ja saavutettava

Tämä on tärkeä -työpajoissa kerätyn aineiston perusteella arkiseen ja jopa rumaan tai arvottomana pidettyyn ympäristöön sijoittuvat lapsille ja nuorille tärkeimmät paikat. Ostoskeskusten rakennusten välitilat, lähikauppojen ovensuut ja liikuntapaikat eivät yleensä herätä huomiota rakennustaiteellisilla tai historiallisilla ominaisuuksillaan. Sen vuoksi niitä ei huomioida kulttuuriympäristöä arvioitaessa ja kulttuuriympäristön tulevaa käyttöä suunniteltaessa. Nuo samat paikat ovat lasten ja nuorten mielestä erityisen arvokkaita, koska ne ovat julkisina tai puolijulkisina paikkoina helposti saavutettavia ja käytännöllisiä. Tutkija, FT Sirpa Tani helsingin yliopistosta on tutkinut helsinkiläistenja jyväskyläläisten parkourin harrastajien näkemyksiä arvokkaasta kulttuuriympäristöstä. Parkourin harrastajat ovat usein aikuisia, mutta lajina parkour ottaa rakennetun tilan haltuunsa samalla tavalla kuin lapset ja nuoret: Ruma on kaunista parkourin harrastajien mielestä Parkourin harrastajat näkevät, kokevat ja arvottavat kaupungin eri tavalla kuin niin sanottu valtaväestö. Parkourin harrastajat hyppivät kirjaimellisesti seinille, ylittävät esteitä ja pitävät kaupunkitilaa leikkikenttänään. ”Betonilähiöt, joita monet pitävät rumina tai ankeina, ovat suosituimpia ja parhaimpia ympäristöjä parkourin harrastamiseen. Haastatteluissa tuli esiin rumuuden estetiikka. Parkourin harrastajat näkevät arkisessa ympäristössä kiinnostavia ulottuvuuksia, kuten geometrisen puolen. Lähes kaikki sanoivat maalaamattoman betonin olevan paras materiaali, koska siitä saa hyvän otteen ja se on tukevaa, eikä siihen jää yleensä kengänjälkiä.” Tani kertoo, että lajin harrastamisen myötä nuoret näkevät ympäristönsä uudella tavalla. Parkourin harrastajille tavallinen ympäristö ja tilan luova käyttö ovat tärkeitä. Kulttuurissamme on totuttu siihen, että aidat on tehty kierrettäviksi, niinpä parkourin harrastaja päättää mennä aitojen yli. ”Usein lapset käyttävät ympäristöään luovasti, hyppivät ja pomppivat. Jos aikuinen tekee samalla tavalla, niin se on hämmentävää. Kiinnostavaa oli havaita, miten parkourin harrastajiin suhtaudutaan. Osa kauhistelee terveysriskejä, osa huolestuu ympäristön mahdollisesta rikkoontumisesta. Osaa ihmisistä hämmentävät parkourin harrastajien tavat tulkita tilan käyttöoikeutta muita vapaammin.” Jyväskylässä parkour on vahvasti näkyvillä, kaupunki on tukenut harrastusta ja onpa siellä Parkour Akatemia ja Suomen ensimmäinen parkour-puistokin. Lue koko artikkeli Tietysti.fi -palvelussa